Pujottelen valtaisassa ihmisruuhkassa pitkin feria- alueen p\u00e4\u00e4k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4. K\u00e4sikynk\u00e4ss\u00e4 riippuva vaimo huutaa korvaani jotakin. Ymm\u00e4rr\u00e4n vain sen, ett\u00e4 en ymm\u00e4rr\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Molemmilla sivuilla sy\u00f6ksyilev\u00e4t toistensa kaltaiset tehosekoittimet vatkaten kyydiss\u00e4\u00e4n kiljuvaa ihmismassaa. Jokaisen vatkaajan myyntipisteess\u00e4 on oma, tehosteilla ter\u00e4stetty \u00e4\u00e4nimainontansa. Kaikki yritt\u00e4v\u00e4t saada oman osuutensa ihmiskakusta, joten vahvistimien viisarit ovat sojottaneet kaakkoon jo ajat sitten.<\/p>\n
Olemme Fuengirolan kaupungin jokasyksyisess\u00e4 juhlassa, Feriassa. Sangen maltilliseen menoon tyytynyt syd\u00e4nrytmini vauhkoontuu ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n laukkaan ja ihmettelee suuresti, miksi eiv\u00e4t juhla-asuihin puetut hevoset tee samoin. Ehk\u00e4 viel\u00e4 suurempi omakohtainen kysymys kuuluu: kumpi on muuttunut enemm\u00e4n, n\u00e4m\u00e4 juhlat vai min\u00e4 itse?<\/p>\n
Ik\u00e4 on varmasti tehnyt ty\u00f6t\u00e4\u00e4n molemmissa. Mutta kun oma kuulo on todistettavasti heikentynyt, niin senkin todistusvoiman nojalla juhlat ovat k\u00e4yneet vuosi vuodelta yh\u00e4 meluisemmiksi. Miksi? Vaatiiko juhlamieli her\u00e4t\u00e4kseen jatkuvasti enemm\u00e4n desibelej\u00e4?<\/p>\n
Se on joka tapauksessa selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nykyihminen vaatii yh\u00e4 voimakkaampia el\u00e4myksi\u00e4 sytty\u00e4kseen juhlamielelle. Silloin l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n pakostakin aistialueiden \u00e4\u00e4rirajoja. Jospa edes ymm\u00e4rrett\u00e4isiin pys\u00e4hty\u00e4 siihen, kun ne tulevat vastaan. Mutta yh\u00e4 suurempi joukko on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ponkaista kunnolla aistiavaruuteen. Nautintoaineet, l\u00e4\u00e4kkeet ja suoranaiset huumeet toimivat kantoraketteina, joiden avulla irrottaudutaan arkitodellisuudesta virtuaaliseen paratiisiin.<\/p>\n
Poliittisten ja uskonnollisten \u00e4\u00e4riliikkeiden kasvava suosio kertoo samasta ilmi\u00f6st\u00e4. Ihminen ei en\u00e4\u00e4 tyydy omaan kokoonsa. Perinteinen kauneusk\u00e4site ja harmonia ovat menett\u00e4neet merkityksens\u00e4. Arjesta on tullut torjuttava rasite, mutta samaan aikaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 vapaa-aika on tehnyt juhlamielen l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4 aina vain vaikeampaa.<\/p>\n
Juhlamielen l\u00e4ht\u00f6kohta on hyv\u00e4 mieli. Hyv\u00e4 mieli ei siis ole\u00a0– ainakaan aina – juhlamielen j\u00e4lkel\u00e4inen, eli: sitten-vasta-joskus-kun. Hyv\u00e4 mieli versoaa kiitollisuudesta olemassa olostaan. Kyky olla pienest\u00e4 kiitollinen on yht\u00e4 lailla kaikkien saavutettavissa kuin se on markkinavoimien kauhistus. Hyv\u00e4 mieli voi nousta jokaisen punkasta ensimm\u00e4isen\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tyytym\u00e4tt\u00f6myyden peiton alle nuuskimaan \u00f6isi\u00e4 pakokaasuja.<\/p>\n
Ja jossakin vaiheessa – usein jopa aivan tiedostamatta – hyv\u00e4 mieli pukeutuu juhlamieleksi. Hymyilevin kasvoin se k\u00e4velee vastaan Paseolla ja kiipe\u00e4\u00e4 yl\u00f6s Girasolin m\u00e4ke\u00e4 naapureita tervehtien. Kotona se ei\u00a0kiroile uutisten \u00e4\u00e4rell\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 joutuu osallistumaan Suomen talousremonttiin. Se kokee juhlaa saadessaan olla mukana parempaa rakentamassa. Jotakin sellaista, mik\u00e4 ei\u00a0rakettien savujen tavoin haihdu \u00f6iselle taivaalle.<\/p>\n
“Hyv\u00e4 mieli on kuin alituiset pidot”. (Sananlaskut)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pujottelen valtaisassa ihmisruuhkassa pitkin feria- alueen p\u00e4\u00e4k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4. K\u00e4sikynk\u00e4ss\u00e4 riippuva vaimo huutaa korvaani jotakin. Ymm\u00e4rr\u00e4n vain sen, ett\u00e4 en ymm\u00e4rr\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Molemmilla sivuilla sy\u00f6ksyilev\u00e4t toistensa kaltaiset tehosekoittimet vatkaten kyydiss\u00e4\u00e4n kiljuvaa ihmismassaa. Jokaisen vatkaajan myyntipisteess\u00e4 on oma, tehosteilla ter\u00e4stetty \u00e4\u00e4nimainontansa. Kaikki yritt\u00e4v\u00e4t saada oman osuutensa ihmiskakusta, joten vahvistimien viisarit ovat sojottaneet kaakkoon jo ajat sitten. Olemme Fuengirolan […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-519","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/amigo.jormauimonen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/519","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/amigo.jormauimonen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/amigo.jormauimonen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/amigo.jormauimonen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/amigo.jormauimonen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=519"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/amigo.jormauimonen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/519\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":520,"href":"https:\/\/amigo.jormauimonen.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/519\/revisions\/520"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/amigo.jormauimonen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=519"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/amigo.jormauimonen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=519"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/amigo.jormauimonen.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=519"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}