Oma sukupolveni ja sitä nuoremmat ihmiset länsimaissa ovat saaneet elää turvallista aikaa. Vauraus on lisääntynyt ja tehnyt elämästämme yhä helpompaa. Olemme saaneet harrastella elämistä joutumatta koskaan taistelemaan sen puolesta. Olemme elelleet elämäämme päivästä toiseen leppoisassa odotuksessa, että asiat muuttuvat yhä paremmiksi. Näin meille luvataan.

On korkea aika herätä päiväunilta.

Viime päivät ovat riisuneet länsimaisen demokratialtamme keisarinvaatteet. Kun arvostelemme diktatuureja ihmisoikeuksien riistosta, olemme samanaikaisesti rakentaneet itsellemme somemaailman avulla vankilan, missä opetetaan epäilemään kaikkea ja kaikkia. Lopulta huomaamme epäilevämme jopa itseämme. Tosi elämä ei löydy eikä voi hyvin virtuaalisessa somemaailmassa.

Ostoskeskuksissa – ja somessa jälleen – huomaa, kuinka valitettavan monet naureskelevat mm. koronavirukselle. On aika ottaa suojautumiskeinot tosissaan. Tämä on harjoitusta vakavammille uhkatekijöille. Ajalle, jolloin saamme maistella pakkoa.

Ja tärkeistä tärkein. On aika ottaa Jumalan kutsu tosissaan. Muutokset maailmassa voivat saapua niin rajusti ja äkkiä, että valmistautumisaikaa ei jää. Ja meidän Kristuksen nimeä tunnustavien tulee kääntyä veltosta uskonasioiden harrastelusta seuraamaan Kristusta. Aivan tosissamme. Meidän on tehtävä parannus joutavista opinkiistoista ja istutettava Raamattu omaan käteemme. Joka päivä.

Arkkipiispana toiminut Martti Simojoki julkaisi jo v. 1950 kirjan nimeltä Kristinopin opetus. Käsitellessään Kristuksen tulemista Simojoki kertoo siitä kehityksestä, mikä maailmassa edeltää Kristuksen paluuta. Asian vahvistavia raamatunkohtia voi löytää kolmesta evankeliumista (Matt.,Mark.,Luuk.)

” *Luopumus kasvaa. Odotusaika vaikuttaa kristittyihin nukuttavasti. Erityisesti maailmanrakkaus valtaa sijaa kristittyjen parissa. Esiintyy vääriä profeettoja, jotka julistavat muuta kuin Kristuksen evankeliumia. Uskonnollinen elämä kulkee harhaan. Jos maallistuminen saa suuren vaikutusvallan kirkkojen elämässä, se vaikuttaa vielä enemmän ihmisten muussa yhteiselämässä.

*Laittomuuden henki. Luopumuksen kasvaessa ihmiset lakkaavat kunnioittamasta Jumalan asettamia elämän lakeja (luomisjärjestykset). Perhesiteet höltyvät ja epäjärjestys sekä laittomuus pääsevät valtaan yhteiskunnassa. Syntyy ”kaikkien sota kaikkia vastaan”.

*Kristittyjen vainot. Jumalaa vastustava liike, joka maailmassa on vaikuttanut aina syntiinlankeamisesta alkaen, saa yhä räikeämpiä muotoja. Kristittyjä tullaan pitämään valtiollisesti epäluotettavina henkilöinä. Valtio tahtoo saada määräysvallan kirkoissa. Tästä johtuu vaikeita taisteluja ja suuria kärsimyksiä Kristuksen tunnustajille.

*Antikristus. Jumalaa vastustava henki saa aikojen lopulla edustajakseen henkilön, joka asettuu Kristuksen asemaan (anti-Kristus = vasta-Kristus). Poliittinen valta koko maailmassa on hänen käsissänsä. Valheella ja väkivallalla hän pitää valtaansa voimassa. Perkele on antanut hänelle oman valtansa. Antikristus panee toimeen oman uskonnonharjoituksensa ja sortaa kaikkia, jotka eivät siihen yhdy. Langenneen ihmissuvun ylpeys saa Antikristuksessa korkeimman edustajansa. Hän julistaa itsensä Jumalaksi.

*Suuret onnettomuudet. Jumalaa vastustavat vallat johtavat lopulta suuriin onnettomuuksiin (sota, nälkä, maanjäristykset, vrt. atomipommin tuhot). Tällöin tulee näkyviin, että synti tuhoaa elämää.”

Mitä kristitty siis tekee, kun näkee kaiken tämän tapahtuvan, Martti Simojoki? ”Kristitty elää maailman yössä, mutta hän tietää, että päivä on lähellä. Hän tahtoo elää valkeuden lapsena. Ajan ahdinkojen keskellä hän rohkaisee itsensä ja nostaa päänsä, sillä hänen Herransa tulee pian”.