Kukapa ei tykkäisi lahjoista. Eikä lahjojen antaminenkaan ole hassumpaa. Lahjoja voi – ja tuleekin – mitata yhtä hyvin antajan kuin saajankin kannalta.

Tänään on Suomen itsenäisyyspäivä. Erinäisistä syistä johtuen olen ajatellut itsenäisyyden arvoa enemmän kuin kenties aikaisempina itsenäisyyspäivinä. Aamulla soitin jo hauraalle isälleni ja hänen veljelleen. Veteraaneja molemmat. Kerroin heille, että olin ylpeä heistä. He ja heidän kaltaisensa ovat antaneet minulle sellaisen lahjan, jonka arvo näyttää kirkastuvan vasta sitä mukaa, kun heidän mitalinsa himmenevät.

Yksi lahja yhdistää meitä kaikkia. Olemme saaneet elämän. Ilman sitä ei millään muilla lahjoilla olisi meille mitään merkitystä. Mutta monet tekijät saavat elämän lahjan  arvon hämärtymään silmissämme. Ulkonaiset lähtökohdat voivat jonkun kohdalla olla niin ankeat, että hän jossakin vaiheessa päätyy Jobin tavoin kiroamaan oman syntymäpäivänsä.

Ihmiskunta on itsekkyydellään, ahneudellaan, kateudellaan, ylpeydellään jne. varastanut yksilöihmisen  arvon. Ihmisten kesken meidän arvomme on hinnoiteltu osaamisemme, jaksamisemme ja – niin, röyhkeytemme mukaan. Siinä tuli samalla mainituksi sekin, mitä pelastajaksemme mainittu markkinatalous ihmisestä tarvitsee.

Mutta niin paljon kuin ihminen luuleekin maailmaansa kehittävän, niin koskaan hän ei voi elämää ansaita tai lahjoittaa. Elämän lahjan suhteen ihmisen osana on aina olla vastaanottaja. Kehitysopin kannattajat paljastavat arvomaailmansa ylpeyden kieltäessään tämän. Heille ei elämän lahja kelpaa. He haluavat olla kehityksen tulos, kunnes elämän lahja otetaan heiltä pois.

Raamattu ja sen sanoman todeksi kokeneet tietävät, että elämä on Jumalan lahja. Ilman Jumalaa ei ole elämää. Ei minkäänlaista elämää. Jumalan ihmiselle antama elämä on arvokkainta mitä maailmassa on olemassa. Muista seuraavan kerran peiliin katsoessasi, että olet aarre. Jos toiset ihmiset ovat eri mieltä, he ovat väärässä. Vain lahjan Antaja tietää todellisen arvosi.

Siksi Jumala tahtoisi pelastaa jokaisen ihmiselämän. Maailman suurin tragedia ei ole tsunami, ei menneet eikä saapuvat ympäristökatastrofit tai terroriteot. Suurin tragedia on jokaisen ihmisen kohdalla se, jos ei anna elämänsä Lahjoittajan pelastaa omaa elämäänsä. Kukaan ei voi sitä itse tehdä. Hän voi vain antaa suurimman lahjansa kuolla pois, tai sitten antaa pelastaa itsensä.

Siksi Jeesuksesta tulee kertoa kaikille ja kaikin tavoin. Jeesus jättää taakseen keskustelut uskontojen tasa-arvoista. Hän tuli,  kuoli ja voitti kuoleman kaikkien edestä. Hänestä ei voi sanoa, että Hän eli, koska Hän on elänyt aina ja elää nytkin rukoillakseen meidän puolestamme.

Sinunkin. Että ottaisit vastaan iankaikkisen elämän lahjan.