Sellaista ei suomalaisenkaan tarvitse kaukaa etsi. Senkun polkaiset Haminaan, niin sieltä niitä löytyy kaksin kappalein – muualla maailmassa varmasti ties miten monta.

Lienee enemmän haaveilua kuin faktaa, kun kaikkien teiden väitettiin aikoinaan vievän Roomaan. Joissakin historian vaiheissa se ei poliittisesti ja uskonnollisesti ajateltuna ole ollut kaukana. Ja voihan olla, että maailman kallistuessa kunnolla Raamatun Ilmestyskirjan maisemaksi Colosseumin ja Vatikaanin varjot nousevat jälleen vahvasti horisonttiin. Mutta sitä ennen on monelta tieltä poikettava.

Ympyrän kiertäminen ei ole ihmiselle outoa. Mitä perusteellisemmin on eksyksissä, sitä varmemmin se kuulemma tapahtuu. Eli silloin ollaan niin eksyksissä, ettei edes ymmärretä olevansa eksyksissä. Sellainen ympyrän kiertäminen se vasta tavallista onkin.

Ihminen toistaa itseään. Historian väitetään tekevän samoin. Viisaat luonnontieteilijät sanovat koko maailmankaikkeuden kiertävän systemaattisesti radallaan. Tai ainakin melkein… matkallaan ei mihinkään. Paitsi, että elollinen luomakunta kehittyy reissun varrella alkulimasta kohti auvoista onnelaa, mitä uskonnoista ynnä muista varhaisen kehitystasonsa pidäkkeistä vapautunut ihminen suvereenilla tietämyksellään hallitsee. Uskokoon sen, joka pystyy.

Jääräpäisyyttä ja päämääräisyyttä ei ole aina helppoa erottaa toisistaan. Useinhan ne asustavat saman kallon sisällä. Jos kaksi sellaisen asenteen kaveria osuu kierroksellaan samalle kaistalle, silloin näennäisen pienet asiat ratkaisevat jatkon.

– Minä en hullun edessä väisty, uhoaa toinen. – Minä taas väistyn, vastaa toinen ja vaihtaa kiltisti reittiä.

Hengellisessä matkanteossa ympyränkierto vasta yleistä onkin. Sen yleisin tunnuslause on Luulojen Kirjasta repäisty jae: – Jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi. Tämän pelkistetyn opinkappaleen varassa miljoonat ja vielä miljoonat ihmispolot ovat kiertäneet elämänsä ympyrää uuvuksiin asti. Toista tietä tarjoavat leimataan käännyttäjiksi – tai nykyisin – suvaitsemattomiksi.

Mutta aina silloin tällöin saa Kristuksen evankelistana olla todistamassa iloista tapahtumaa. Joku ympyräänsä tarpova eksynyt löytää elämäänsä parhaan mahdollisen päämäärän ja tien sinne.

Jeesus sanoi: – Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luokse muutoin kuin minun kauttani.(Jh.14:6)

Ja varmemmaksi vakuudeksi Jeesus vielä tarjoutuu matkaoppaaksi. Hän kun sen tietää, kuinka taipuvaisia olemme ominpäin kiertämään ympyrää.