Tässä kamppailussa ei tarvita edes kahta henkilöä paikalle. Itse asiassa ankarimmat uskontaistelut on aina käyty yksinäisyydessä. Silloin, kun kummaltakaan puolelta ei ole saatu huutosakin tukea.

Molemmilla asenteilla on puolensa. Siinä, missä uskon kaikkivoipaisuutta suitsutetaan nähdään epäuskossa pelkästään pahaa. Näin se ei vain mene. Tällainen on kaukana viisaudesta. Sokean uskon vaatijoilla on tälläkin hetkellä omat paratiisinsa, joiden kanssa koko muu ihmiskunta on helisemässä. Jos siis haluat uskon kasvatuslaitokseen, niin sellaisia löytyy vaikkapa Syyriasta ja Pohjois-Koreasta.

Mutta uskoa varten tarvitaan muokattu epäuskon maa. Hyvä maaperä löytyy vain rehellisestä epäilystä. Siihen kylvetty uskon sana kasvaa rehelliseksi uskoksi. Se suostuu myöntämään ihmiseen juurtuneen epäluuloisuuden vähintäänkin piilevänä vaikutuksena. Siksi terveellä kristillisellä uskolla ei ole sukulaisuutta itsevarmuuden kanssa. Kristityn usko on lahjaa, joka parhaimmillaan nojaa tukevasti lahjan Antajaan.

Mediassa on usko viime aikoina värittynyt kielteisesti. Syy lankeaa uskonnon varjolla tehdyille terroriteoille. Seurauksena uskomisen ja uskomuksista vapaan (ikään kuin sellaista ihmistä löytyisi) asenteen suhde on polarisoitunut. Yleistäminen on johtanut siihen, että ihminen on lakkaamassa oman turvallisuutensa nimessä uskomasta mihinkään – paitsi itseensä.

Siksi koko maailma on peloissaan. Kuka minkäkin turvalukon takana. Jos henkivartijaksi jää vain omat vähäiset voimavarat, ei epäuskosta ole suurtakaan hyötyä.

Nyt olisi elävällä kristinuskolla rohkea esiin astumisen paikka. Ei sormea heristellen, eikä missään tapauksessa oppisotiaan miekkaillen. Me voimme rukoilla voimaa elämään todeksi  lahjaksi saamaamme uskoa. Se merkitsee ensiksi itsellemme vapautumista peloista. Sitten sen vapauden näyttämistä toisille.

Onko sinulla Kristukselta saatu rauha? Vain se on aitoa ja kestävää. Kaikki muu rauhoittelu on puudutusta oli se sitten kemiallista tai psykologista. Mutta Kristuksen rauha on maailman valloittavin sota-ase. Se on aukaissut kantajansa nyrkkiin puristetut kädet ja saanut ne antamaan ja syleilemään.

Sellaista uskoa vastaan on mahdotonta sotia. Jos siihen uskon käteen ei tohdi tarttua, voi vain epäuskoisena jatkaa päänsä pyörittelyä.