Mitä mahtoi Malkus ajatella saadessaan Jeesukselta takaisin korvansa? Hetkeä aikaisemmin Pietari oli sivaltanut sen irti? Aikomus oli varmasti ollut pahempi, mutta hämärässä Pietarin oli vaikea tähdätä (Joh.18). Ehkä Malkusta karvasteli myöhemmin muita enemmän katsella, kuinka Jeesusta pahoinpideltiin ja lopulta surmattiin.

Sanonta kuuluu, että “sääli on sairautta”. Jos näin olisi, niin silloin Jeesus olisi erittäin sairas. Yksin Raamatussa on useita kertomuksia siitä, kuinka Jeesuksen tuntema sääli sai hänet toimimaan onnettomien ihmisten parhaaksi. Siitä oli Malkus oiva esimerkki. Siitä olet esimerkki myös sinä – aivan kuten minäkin. Säälivässä armossaan Hän ei ole jättänyt meitä heitteille menehtymään omiin synteihimme ja vaivoihimme. Ilman Jeesuksen parantavaa kosketusta menettäisimme paljon enemmän kuin korvan.

Tämän pitäisi avata silmämme toisia ihmisiä kohtaan. Vaikka emme olisi muuten väkivaltaisia, niin sanoilla ja asenteilla olemme sivaltaneet monia ihmisiä korvapuoliksi. Vai mistä luulet johtuvan sen, että joka viides suomalainen tuntee olonsa syrjityksi? Ketkä häntä ovat syrjineet? Keiden sanat ja kylmät asenteet ovat kantaneet niitä puukkoja ja puntareita, jotka ovat kolhineet syrjityn ihmisen tien varteen?

Tiedämme kaikki, kuinka kipeästi sanat voivat satuttaa. Tämä koronakriisi kiristää kaikkien hermoja. Silloin tulee helposti purkaneeksi paineitaan toisten korville. Ja mikä surullisinta, lyödyt jäävät entistä lyödyimmiksi. He joutuvat nuolemaan haavojaan yksin. Kuka koskettaisi? Kenellä olisi aikaa edes soittaa ja kertoa parantavia sanoja?

Jeesus toivoo, että ryhtyisimme Hänen apulaisikseen. Ehkä sinullekin tulee mieleen joku, joka saataisi kärsiä syrjäytymisestä. Sinä voit olla hänelle parantava koskettaja.

“Lempeät sanat ovat kuin valuva hunaja: makeita sielulle ja lääkettä luille (Snl.16:23,24).