Onneksi olkoon!

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan sinä, minä, me suomalaiset olemme maailman onnellisinta kansaa. En tiedä, millä kriteereillä tuohon päätökseen on ajauduttu. Ehkäpä viimeiset haastattelut ovat osuneet aurinkoisille päiville.
Joka tapauksessa onnellisuuden vastuu on nyt laskettu harteillemme.

Onnellisuus on varmasti osa hyvinvointia. Luonnollisesti jokainen haluaisi elää hyvän elämän. Ihan sen alusta aivan viimeiseen hengenvetoon. Siksi sitä ei kannata hukata ajamalla takaa onnellisuutta. Hyvä elämä sisältää paljon enemmän.

Maailmankuulu Yalen yliopisto on lanseerannut verkkoon hyvinvointia käsittelevän ilmaisen kurssin. Se on saavuttanut räjähdysmäisen suosion. Koronakuukausien aikana yli puoli miljoonaa ihmistä eri maista on suorittanut kurssin. Alussa ja lopussa suoritetaan testi, jolla mitataan osallistujan tyytyväisyyttä elämäänsä – eli onnellisuuden tasoa.

Näin saatu tutkimustulos on kiistaton. Eniten omaan onnellisuuteensa voi vaikuttaa olemalla kiltti toisille ja tekemällä heille ystävällisiä tekoja. Edes sillä ei vaikuta olevan väliä, onko kohde omasta lähipiiristä vai peräti ventovieras. Hyvät teot saavat aikaan hyvän mielen. Elämä maistuu hyvältä. Voi olla jopa onnellinen.

Psalminkirjoittaja Aasaf pääsi vielä syvemmällä hyvän elämän ja onnellisuuden juuriin jo 3000 vuotta sitten. Monien vaikeuksien keskellä hän paljasti aarteensa: “Minun onneni on olla lähellä Jumalaa”(Ps.73:28).
Kirjaimellisesti: “Jumalan läheisyys on minulle hyväksi”.

Se on hyvinvoinnin tärkein perusta kaikille ihmisille. Ja läheisyys Jumalan kanssa vaikuttaa väistämättä ihmissuhteisiimme. En voi sanoa olevani lähellä Jumalaa, jos välit ovat riitaisat toisten ihmisten kanssa. Silloin Jumala säilyttää turvaetäisyyden – pandemian jälkeenkin -, kunnes asiat on selvitetty.

Jumalan lanseeraaman hyvinvoinnin oppikirja löytyy todennäköisesti sinunkin kirjahyllystäsi.