– Ihminen on viisas eläin, ja uteliaisuus tekee hänestä yhä viisaamman.
Tällaisia pohtii kehitysoppiin nojaava ihminen. Hän kyllä joutuu myöntämään: ihmiskunnan viime aikojen kehitys on karkaamassa pahemman kerran lapasesta ja vaikuttaa kaikkea muuta kuin viisaalta.
Monet tutkijat kertovat meille tuskallista tietoa tulevaisuudesta. Emme haluaisi kuunnella sellaisia, emmehän? Koemme olomme epävarmaksi, emmekä vähiten siksi, että pystymme itse niin vähän vaikuttamaan tulevaisuuteemme.
Oletko oman onnesi seppä?
Teoriassa tuo saattaa tuntua rajoittamattomalta vapaudelta. Mutta sille rakennettu todellisuus paljastuu ilotulitusraketin lennoksi. Muutama räiskähdys valaisee onnen taontaa hetkeksi. Sitten sepän koko paljastuu kaikessa pienuudessaan.
Eräs filosofi pohdiskeli äskettäin irtiottoa oman yksilönvapautensa kaikkivaltiudesta. Hän kertoi, kuinka yksi epätoivottu totuus sammutti kerralla häntä aikaisemmin ruokkineen tiedonjanonsa. Muutama varovaisesti lausuttu lause lääkärin huulilta sai hänet hetkessä ymmärtämään, että hän ei enää valinnutkaan tietoa, vaan tieto valitsi hänet.
Olen itse viime kuukausina saanut – tai paremminkin joutunut – jakamaan filosofin kokemuksen.
Mitäs teet, kun toivotun tiedon tiet ovat tukossa? Tai – ainakin niiden, jotka tähän ovat johtaneet toivotun tien lähteille. Siinä ihminen löytää itsensä kuin nurkkaan maalattuna. Enemmän tai vähemmän sovinnolla hän joutuu huomaamaan, kuinka pienistä tiedon murusista hänen todellisuuskuvansa lopulta onkaan muodostunut. Ja mitä siinä näkyykään ympärillä?
Epätietoisuuden pelottavan suuri avaruus.
Mitä oli filosofin ratkaisu? Ensimmäisenä hän ymmärsi ajaa alas ensimmäiseltä rampilta alas onnen tavoittelemisen pikatieltä. Vauhdin laskettua paljastui oitis, että “kaikki on itsestä kiinni” -ajattelu onkin valhetta. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Mieleen nousivat viisaudet kaukaa ennen ihmiskunnan nykyistä “kehitystä”. Stoalaiset arvostivat tyyneyttä ja mielenrauhaa. Viisaudelle he asettivat omalle ajallemme kovin vieraan tavoitteen. Heille viisaus merkitsi kykyä elää rauhassa epävarmuuden kanssa. Elämässä kun kaikki on epävarmaa. Kaikki, mihin ihminen vain vähänkin lusikkansa pistää.
Uteliaisuuden suhteen se kehitysopin maalari kyllä on oikeassa. Ei tarvitse kuin vilkaista päivälehtien horoskooppien ja selvännäkijöiden viidakkoa. Sinne on helppo sukeltaa, mutta tiedon sijaan haaviin kertyy vain lisää ahdistavaa epätietoisuutta.
Onneksi vaihtoehtokin on lähellä. Sitä kutsutaan rukoukseksi. Ensi askeleet silläkin tiellä saattavat kyllä pelottaa. Mutta rehellisen etsijän edestä ei Jumala kätkeydy.
Hän antaa sen sisäisen rauhan ja kyvyn elää kaiken epävarmuuden keskellä.
Elämän aaltoliikettä… – on aika paljon eroa siinä, yrittääkö uida vasta-aallokkoon vai sopeutuuko mukaan “isoon liikkeeseen”…