Me etsimme elämämme ratkaisuissa helppoja ja nopeita ratkaisuja. Se on inhimillistä -tai voisimmeko sanoa: ajan paheneva tauti. Malttamattomuus valtaa alaa nopeammin kuin aavikoituminen. Vain muutamat extrimistit ovat valinneet aivan toisen ääripään. He ovat päättäneet ottaa selville, kuinka paljon ja erityyppisiä rasituksia he kestävät. Minun mielestäni sairaus on saavuttanut huippunsa silloin, kun ihminen antautuu suunnittelemaan, kuinka paljon hän voi erilaisilla kirurgisilla toimenpiteillä alkuperäistä olemustaan muuttaa. Sitä toteuttaessaan hän on valmis antautumaan hyvinkin riskialttiisiin operaatiohin.

Mutta meille suurelle enemmistölle vastaamme tulevat ahdistukset ovat epätoivottuja vieraita. Hankalaksi tilanteet muuttuvat silloin, kun väistämiset ja pakeneminen osoittautuvat mahdottomiksi. Ja jos Jumalan taivaaseen tekee ihmisellä mieli, niin Jeesuksen mukaan matka taittuu “monen ahdistuksen kautta”. Ei siis yli, ali tai ohi. Se olisi vain hyväksyttävä. Niin pahalta kuin se saattaakin tuntua, silloin pääsee sittenkin helpommalla. Esimerkiksi käy vaikkapa apostoli Paavali. Häntä ahdisti kristittyjen lisääntyminen aivan hillittömästi. Ahdistuksissaan hän suorastaan puuskui vihaa heitä kohtaan. Sitten Jeesus tuli ja pysäytti hänet toteamalla: “Turha sinun on potkia tutkainta vastaan. Viisaana miehenä Paavali antoi periksi, mutta jatkossakaan eivät ahdistukset ainakaan vähentyneet. Listan päällimäisistä löydät toisen Korinttilaiskirjeen luvusta 11. Kun sen lukaiset, saattavat omat ahdistuksesi tuntua rahtusen keveämmiltä.

Olen verraten avoimesti kertonut omista ahdistuksistani. En kerjätäkseni niillä huomiota, vaan välttyäkseni antamasta itsestäni vääränoloista kuvaa. Sellaisen maalaaminen ahdistaisi vielä lisää. Jos muutamia vuosia olen kärsinyt sangen hankalista sydämen rytmihäiriöistä. Niiden kokeminen erityisen epätoivotuissa tilanteissa tai suuressä määrin ryhtyi syömään hermojani. Siis aiheuttamaan kutsumatta mukana kulkevaa ahdistusta. Nyt on saavuttu pisteeseen, missä veturin paikka onkin vaihtunut. Ahdistus – oikein useamman lääkärin toteamana – on linnoittautunut kuskin paikalle ja houkuttelee kyytiinsä muita ns. somaattisia oireita. Seuraus: mies on nostettu korjaustelakalle.

Laukkaamalla ja ravaamalla eri asiantuntijoiden pakeilla minulle on selvinnyt muutama asia. Ehkä kaikkein nolointa on se, että sin itsekin tietoisena olen kieltänyt ahdistuksen aiheuttavan suuren osan ongelmistani. Toinen löytö paljastaa, että samankaltaisista ongelmista kärsiviä ihmisiä löytyy ympäriltämme hämmästyttävän paljon. Ja juuri tästä syystä haluankin tuohon joukkoon tunnustautuen kirjoittaa asiasta. Jos sinä, ahdistunut lähimmäiseni, luet näitä rivejä, niin et ole millään tavalla poikkeava ja epänormaali ihminen. Päinvastoin: mitä lähemmäksi Jeesuksen paluu tänne maanpäälle lähestyy, sitä enemmän ihmisten kokema ahdistus lisääntyy.

Lopuksi ohje parhaalle lääkekaapille. Kaikenlaisista uskonkeikareiden väitteistä huolimatta Jumala ei ole luvannut vapauttaa uskovaisiakaan ahdistuksista. Itse asiassa aito kristitty joutuu enenevässä määrin kärsimään ahdistusta siitäkin, että kristillisyydelle vieraantunut ympäristö pilkkaa ja jopa terrorisoi hänen uskoaan. Mutta lääke onkin siinä, että kaikissa meidän ahdistuksissamme Jeesus on luvannut olla kanssamme. Antaa tukea ja jopa kantaa.

Sellaista apua ei minun ahdistuneen ole varaa menettää. Tuskin muuten sinunkaan.