Mielenkiintoinen aihe, eikö totta? Tai – voi se olla kiusallinenkin. Riippuu ennen muuta siitä, kenen luottamus on puntarissa. Jos se on omamme, niin olo on syystäkin kuin madolla ongenkoukussa. Mutta ei työnnetä päätä pensaaseen. Tartutaan aihetta sarvista.

Pidätkö sinä itseäsi luotettavana? Mikä on mittasi ja mihin sitä vertaat? Ennen kuin saat sormen suustasi, kerron todennäköisimmän vastauksen. Tapaamme mitata toisten luotettavuutta vertaamalla sitä omaamme. Näin helppoon me sorrumme. Sinä, minä ja monet muut. Näin käy siitä huolimatta, että tiedämme muiden mittaavan meitä aivan omilla mittareillaan, joiden mittakaava voi heittää paljonkin omastamme.

Kaupankäynnissä tarvittavien mittalaitteiden luotettavuus tutkitaan säännöllisesti. Ainakin niin pitäisi tehdä. Samoin on esim. hissien laita. Löydät viimeisen huolto- ja tarkistusajan kopperon seinältä. Jos päiväys on viime vuosituhannelta, niin lyön vetoa, että valitset kulkureitiksi portaat.

Kaikkien välineiden luotettavuuden takaa löytyy kuitenkin aina ihmisiä, jotka ovat omilla toimillaan vastuullisia laitteiden luotettavuudesta. Yllättäviä vikaantumia toki sattuu, mutta usein silloinkin paljastuu vääjäämättä ketjun heikoin lenkki. Ja se on ihminen.

Jumala tietää tämän hyvin, sillä onhan Hän ihmisen tehnyt. Ellei “parasta ennen” -päiväyksemme olisi tärväytynyt paratiisin onnettomissa sekoiluissa, niin meillä tuskin olisi minkäänlaisia luotettavuusongelmia. Mutta nyt olemme itse kukin enemmän tai vähemmän epäilyksen alaisia. Samaan aikaan kun ihmiskunta kaipaisi niin kipeästi keskinäistä luottamusta. Edessämme on alati kasvava ongelmista rakentuva vuori. Yhdellä jos toisella on mielestään oivia keinoja ratkaisuiksi, mutta muut tuppaavat epäilemään hankkeita suuresti ja lyövät jarruja päälle. Näin ihmissuhteista muodostuu mitä vaarallisinta ongelmajätettä. Kansakunnat eivät pysty puhaltamaan yhteen hiileen, ja tuomiopäivän kello on siiretty lähemmäksi tuhoa kuin kertaakaan sitten Kuuban kriisin.

Voi, kunpa Jumalan apu kelpaisi! Niin mielellään Hän auttaisi meitä yksilöinä ja kansanryhminä selville vesille. Jumalan apuun turvaavat ovat kuitenkin aina muodostaneet vähemmistön vailla vähemmistön suojaa. Sano Jumalaa luotettavaksi, niin joudut itse epäluotettavaksi. Ja kuitenkin viime kädessä yksin Jumala osoittautuu täysin luotettavaksi. Olemme pahasti väärässä jos ajattelemme, että koska me emme pysty luottamaan ihmisiin, emme voi luottaa Jumalaankaan. Raamattu sanoo asian vahvasti: “Olkoon Jumala luotettava, vaikka kaikki ihmiset olisivat valehtelijoita”. (Room.3:4) Ja sellaisia me olemme. Ja sellainen on Hän.

Jumala tahtoo auttaa meitä siten, että luotettavuutemme saatetaan säännöllisesti testiin. Suurin virhe on paeta sitä. Vain Jumalan sanan valkeudessa näemme itsemme ja toisemme luotettavasti. Saman veneen matkustajina ymmärtää, että kenenkään ei passaa suuremmin keikutella. Voisimme tässä paljon paremmin luottaa toisiimme. Ja yhdessä Jumalaan, kaiken luotettavuuden lähteeseen.