Tottahan olet jo sellaisen pystyttänyt? Vai on perustukset vielä valuvaiheessa? Pääasia on, että otat kotikirkkosi pääasiaksi. Ajattele: nyt ei laiskimmankaan kirkossakävijän arpoa pyhäaamuisin lähteäkö jumalanpalvelukseen vai ei. Jospa säppiin lyödyt kirkonovet saavat meidät huomaamaan seurakuntien arvon. Näinhän on monen muunkin hienon asian laita. Niiden arvo huomataan vasta menettämisen jälkeen.

Monet seurakunnat ovat tosin organisoineet nopeasti videokirkot. Ne antavat varmasti vetoapua tyydyttämään pahinta hengellistä nälkää. Erikoisen tärkeää tämä on yksinäisille ihmisille, joiden kontaktit ovat olleet tähänkin asti vähissä. Mutta tällainen voi olla vain väliaikainen ratkaisu. Jumala on tuskin tarkoittanut seurakuntaa sellaiseksi, että sen jäsenet istuvat jumalanpalveluksessa jokainen kotisohvallaan läppäri sylissään. Miltä sinun suussasi maistuu esimerkiksi “isä meidän” -rukous yksinäsi? Tätä se selitykseksi tarjottu hengen yhteys ei voi tarkoittaa?

Mutta nyt elämme poikkeusolosuhteissa. Tämä koskee kaikkien yhteiskunnan toimintojen ohella myös uskonyhteisöiden elämää. Vain Jumala tietää, milloin palaamme – usein jopa parjaamaamme – tuttuun hengelliseen päiväjärjestykseen. Vai palaammeko enää ollenkaan? Ovatko tämän kriisin ensiaskeleet kohti uutta normaalia, missä ei mikään enää ole normaalia? Siksi on tuiki tarpeellista, että sinunkin kotikirkkosi valu valmistuu ensitilassa.

“Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua, hartaammin kuin vartijat aamua”(Ps.130:6). Raamatun ajan kaupungeissa tarvittiin vartijoita siinä kuin oman aikamme ostareissa. Tihutyöt tekijöineen odottivat hämärää. Aamunkajo merkitsi vartijoille levon aikaa. Vaara oli siltä yöltä ohitse. Nyt kokemamme kriisi uhkaa sekä sisäistä että ulkoista terveyttämme. Ilman vartijaa on hengellinen elämämme karanteenissa yhtä uhattuna kuin elimistömme viruksille ulkopuolella. Jumalan varjelukseen voimme luottaa vain silloin, jos emme tietoisesti lyö laimin hengellistä ravintoamme.

Näissä oloissa se merkitsee paikkaa ja aikaa, missä oma tai perhepiirin hengellinen pöytä katetaan. Usko pois, tämä koskee myöskin sinua. Kotikirkollakin on hyvä olla säännölliset rukoushetket. Jos kotikirkossasi on useampia jäseniä, voi jokainen varata myös oman soppensa henkilökohtaisen rukoushetken tarpeisiin. Paikka voi löytyä esim. kylppäristä. Martti Lutherkin löysi pyhän paikan jopa reikäisen istuimen päältä. Jokainen ihminen tarvitsee kahdenkeskistä seurustelua Jumalan kanssa. Jumala on aina paikalla, joten Hän antaa sinun valita hetkesi. Tärkeintä on, että olet silloin varmasti itse paikalla. Nyt kun jokainen olemme tavallista enemmän kotioloissa, on tällainen ryhtiliike helposti järjestettävissä.

Missä on sinun paikkasi? Jos et sitä selvitä, et luultavasti kohtaa Jumalaa säännöllisesti. Muista, että kohta sille on tarvetta enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin.