Maratoonin viimeinen kymppi. Tai taistelu vaikean sairauden kynsissä. Molemmissa houkutus luovuttaa kasvaa kasvamistaan. Mainosmiehillä(miksei naisillakin) ei edes taivas ole ilmaisuiden kattona. Raju kilpailu on siirtänyt lupausten antamisen kauas astraalimaailmaan. Luin äsken automainoksen, joka minusta ampui omaan jalkaansa väittäessään, että “luja tahdonvoima voi viedä sinut juuri niin pitkälle, kuin haluat mennä”. Siis kun auto pettää, sinä senkun jatkat mummolaan puhtaalla tahdonvoimalla. Tässä tapauksessa ainakin ilman fossiilisia päästöjä.
Tiedetään. Kyllä tahtoa tarvitaan joka päivä. Lujaakin tahtoa. Jos lakkaamme tahtomasta, typistyy elämän ympyrät ilman koronaakin. Vastapoolina ovat tahtojen taistelut. Liioin niistä ei jää jälkipolville hyödyllisiä rakennuspuita. Sirpaleita senkin edestä. Oman tahdon kanssa pärjäämistä kutsutaan elämänviisaudeksi. Puhukoon esimerkki epäilijälle. Kun kaksi huonoissa väleissä olevaa miestä kohtasivat polulla, tokaisi toinen: “Ja minähän en hulluja väistä”! Toinen astui syrjään ja vastasi: “Minä kyllä väistän”.
No – lopun kirjoitustani pyrin omistamaan tahdonvoiman parhaille puolille. Ainakin niin tahdon. Mutta ennen sitä huomautus. Rehellinen vilkaisu taustapeiliin kertoo, että jokaikinen meistä on joutunut tahdonvoimansa pettämäksi. Älä siis luota liikaa tahtosi voimaan. Pässillä on vahvemmat sarvet kuin sinulla.
Juuri nyt jokaisen tahto on kuitenkin tarpeen. Joudumme tekemään, jättämään tekemättä ja sietämään asioita joita – totta vieköön – emme tahdo. Mutta juuri nyt meidän vaikka tahdonvoimamme rippeillä suostumaan kaikkia sitoviin ohjeisiin ja rajoituksiin. Eräs koronapotilaita hoitanut lääkäri sanoi, että jokainen osastolla ollut on nähnyt, kuinka kurjasta taudista on kysymys. Kukaan ei sellaista tahtoisi saada itselleen tai kenellekään, josta vähänkin välittää. Olemme tässä pitkässä taistelussa vasta alkuvaiheessa. Siksi jokaisen on alistettava oma tahtonsa sen toteuttamiseen, ettei oman käyttäytymisensä kautta saata ketään toista tai itseänsä tartunnalle alttiiksi. Siksi ensimmäinen tahdottava asia on.
PYSY KOTONA AINA KUIN SE VAIN ON MAHDOLLISTA. Poikkeuksia et määrittele sinä enkä minä. Tämän ohjeen noudattaminen on TAHDON asia. Me pystymme siihen, jos…
Tahdomme ottaa vastaan Jumalan lahjoittama apu. Vaikka Jumala antoi tänäänkin auringon nousta kieltäjille siinä kuin uskovillekin, varsinainen suojeleva apupaketti annetaan sitä vilpittömästi tahtoville. Sen tärkein osa on avuntarpeen tunnustaminen. Jokainen ihminen tarvitsee pelastusta, vielä koronan jälkeenkin. Se vastaanotetaan tahdon ratkaisulla: “Kaikille, jotka ottivat Hänet(Jeesus) vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi. Kaikille, jotka uskovat Hänen nimeensä”(Joh.1:12). Kun me tunnustamme katuen syntisyytemme, Jumala TAHTOO antaa meille anteeksi. Hän TAHTOO pelastaa meidät paljon muustakin kuin koronasta. Ennen muuta synneistämme, mikä on koronaakin tappavampi virus.
Tällaisia hienoja lupauksia Jumala TAHTOO meille uskon kautta lahjoittaa – kuten tuon uskonkin. Ja yhdestä asiasta voimme olla sataprosenttisen varmoja: Jumalan TAHDONVOIMA pitää.
Korona-karanteeniin ryhdyimme vapaaehtoisesti, tahdomme omalta osaltamme noudattaa suosituksia…
– mutta voi kuinka monessa muussa tilanteessa olen löytänytkään itseni sanoista: “Tahto minulla kyllä on, mutta voima puuttuu…!” Herra! Anna Sinun voimaasi!!